Suomella on käsissään ainutlaatuinen tilaisuus parantaa kilpailukykyään ja huoltovarmuuttaan liittymällä osaksi eurooppalaista rataverkkoa. Itärata Oy:n teettämän tavaraliikenneselvityksen mukaan eurooppalainen raideleveys voisi tulevaisuudessa jatkua Itärataa pitkin Kouvolan RRT-terminaaliin ja yhdistää Suomen Rail Baltican kautta eurooppalaiseen rataverkkoon.
Itärata Oy kertoo tiedotteessaan, että Rail Baltica Itäradan tavaraliikenteessä -selvitys osoittaa, että moni merkittävä tekijä puoltaa Suomen liittymistä eurooppalaiseen rataverkkoon ja raideleveyteen Baltian maiden kautta. Keskeistä on, että Baltian maiden kautta kulkeva reitti on jo nyt yksi tärkeimpiä ja nopeimmin kasvavia viennin ja tuonnin väyliä. Itärata Oy:n tiedotteen mukaan Baltian läpi kulkee neljäsosa Suomen Euroopan-liikenteen kuorma-autoista ja perävaunuista. Vuonna 2023 reitillä kuljetetun tavaran määrä oli yhteensä 11,4 miljoonaa tonnia.
Suomen tavaraliikenteen kuljetusvirrat kulkevat pääosin Kouvolan kautta Karjalan radalla ja Savon radalla sekä pääradalla Tampereen suuntaan. Baltian suunta on Suomen ulkomaankaupan tärkeimpiä ja nopeimmin kasvaneita kuljetussuuntia.
Suomi on ainoita EU-maita, jonne eurooppalainen raideleveys ei ulotu
2030-luvun alussa Suomenlahden etelärannalle valmistuu Rail Baltica -ratayhteys, joka kytkee Tallinnan Varsovaan eurooppalaisella raideleveydellä. Sieltä raideyhteydet jatkuvat Keski- ja Itä-Eurooppaan, Balkanin alueelle sekä Aasiaan. Rail Balticaa pitkin matka-ajat Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä ovat selvästi lyhyempiä kuin merikuljetuksiin perustuvissa liikenneyhteyksissä.
”Suomi on ainoita EU-maita, jonne eurooppalaiset raideyhteydet eivät aidosti ulotu, ja se on iso riski maamme kilpailukyvylle. Selvityksemme keskeinen havainto onkin, että Suomi kannattaa liittää osaksi eurooppalaista rataverkkoa juuri Rail Baltican kautta. Tätä puoltavat Baltian käytävän jo valmiiksi vakiintunut asema, EU:n aktiivisesti esillä pitämät rahoitusmahdollisuudet siirtymisessä 1 435 millimetrin yhtenäiseen rataverkkoon sekä Euroopan liikenteen laajennettu ydinverkko TEN-T, johon Itäratakin kuuluu”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva kertoo yhtiön tiedotteessa.
Destian ja AFRY Finlandin toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin Rail Baltican tarjoamia logistisia mahdollisuuksia sekä verrattiin Suomen ja Ruotsin kansainvälisten liikenneyhteyksien eroja. Selvityksestä ilmenee, että Suomi on logistisella takamatkalla verrattuna Ruotsiin, jolla on monipuoliset kansainväliset liikenneyhteydet, mukaan lukien kiinteä rautatie- ja tieyhteys Tanskan kautta manner-Eurooppaan.
Eurooppalainen raideleveys RRT Kouvolaan saakka
Yksi selvityksessä esiin nostetuista asioista on Suomen lähes täydellinen irrallisuus Euroopassa yleisistä intermodaalikuljetuksista. Intermodaalikuljetuksissa esimerkiksi kontteja tai kuorma-autoja kuljetetaan junien kyydissä, ja niiden hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti maantie- ja merikuljetuksia pienemmät. Rail Baltican kautta Suomi kytkeytyisi eurooppalaisten intermodaalikuljetusten verkkoon.
Rail Balticaan liitetty Itärata toisi 1 435 millimetrin raideleveyden Kouvolaan saakka ja liittäisi Kouvolassa sijaitsevan rautatie- ja maantieterminaalin eurooppalaiseen rataverkkoon. Kouvolan RRT-terminaalissa rahtikontit saataisiin tehokkaasti siirrettyä eurooppalaisten junien kyytiin suomalaisista tavarajunista ja rekoista. Kouvolan RRT-terminaali on jo nykyisellään ainoa TEN-T ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali Suomessa.
”Liikenneyhteyksiä tulee tarkastella koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ei osaoptimoituina paikallisina infrahankkeina. Nyt on kyse strategisista päätöksistä, joilla vaikutetaan Suomen kilpailukykyyn ja turvallisuuteen pitkällä aikavälillä. Aikaikkuna Suomen eurooppalaisten liikenneyhteyksien vahvistamiseksi on nyt, kun voimme hyötyä muualla EU:ssa tapahtuvasta kehityksestä”, Itärata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Arto Räty kiteyttää yhtiön tiedotteella.